Matojen Kaakonkulman retki avasi näkymiä alueen ruoka- ja metsäalaan
Matojen jäsenmatka suuntautui tänä vuonna itään, Kaakonkulmaan. Syyskuun puolivälissä järjestetyn matkan tavoitteena oli tutustua alueen maa- ja metsätalouteen sekä jalostavaan teollisuuteen. Halusimme nähdä ja kuulla omin silmin ja korvin, miten alueella ja sen maaseutuelinkeinoilla menee muuttuneessa maailmantilanteessa. Matkalle osallistui toistakymmentä matoa.
Lappeenrannan humppa on vaimennut, muttei vaiennut – uskoa tulevaan löytyy
Matkamme alkoi Lappeenrannan rautatieasemalta, josta kuskimme Ilpo Kolhonen poimi valtaosan meistä kyytiin kohti Lappeenrannan kaupungintaloa.
Kaupungintalolla nautimme lounaan ja kuulimme alueen tilannetta valottavat katsaukset Etelä-Karjalan maakuntaliitolta ja Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta. Maakuntajohtaja Sari Siikanen kertoi, että matkailu ja kauppa ovat alavireessä itärajan ollessa suljettuna. Myös rajaseudun infraan suunniteltujen investointien peruuntuminen on vaikuttanut merkittävästi aluetalouteen. Metsäteollisuuden merkitys maakunnalle on suuri, ja tällä hetkellä globaalit suhdanteet sekä kustannusten nousu ovat iskeneet toimialaan. Aluekehitysrahojenkaan suhteen tilanne ei ole juurikaan parempi, sillä Etelä-Karjala luetaan asukastiheyden perusteella eteläiseen, ei Itä-Suomeen. Maakunnan lobbaus on kuitenkin aktiivista, ja SaiPan kiekkomenestys on nostattanut positiivisuutta.
Uskoa paremmasta kuitenkin löytyy, ja uuttakin kehitetään. Viitteitä tästä saimme kuulla Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Energy Systems -tiedekunnan dekaani Olli Pyrhöseltä. Vahvasta sähkö- ja energiaosaamisestaan tunnettu LUT-yliopisto jatkaa kansainvälisyyden viitoittamalla tiellä ja on menestynyt hyvin monissa kansainvälisissä vertailuissa. LUT on onnistunut myös EU-hankerahoituksen haalimisessa ja uusien start up -yritysten synnyttämisessä. Esimerkkejä löytyy erityisesti energiatekniikan alalta, mutta myös hiilidioksidin talteenotosta, vetyteknologiasta sekä bioteknologiasta. Yliopistolta lähtöisin olevista tunnetuimmista bioteknologiastartupeista mainittakoon ilmasta proteiinia valmistava Solar Foods.
Alkuseminaarin päätteeksi maatalousasiamies Jari Lantta kertoi maatalouden rakennemuutoksesta maakunnassa. Tilojen lukumäärä on vähentynyt viidenneksen vuodesta 2014 vuoteen 2024. Eniten pudotusta on tullut sianlihan ja maidon tuotannossa.
Maitoa kannattavuus edellä
Lappeenrannan kaupungintalolta matka jatkui Lapaton maitotilalle Savitaipaleelle. Itäisen Suomen suurimpiin lukeutuvan maitotilan yrittäjäperheeltä ei puutu ideoita, innostusta eikä tulevaisuudenuskoa. Tilan isännän Vesa Lapaton, hänen puolisonsa Ninan sekä heidän poikansa Juhon pyörittämän tilan toimintaa on vuosien varrella laajennettu ja kehitetty kannattavuus, eläinten hyvinvointi ja työhyvinvointi mielessä pitäen.
Nautojen kasvatusprosessit ja eläinsuojien toimivuus on hiottu viimeisen päälle toimiviksi niin, että kustannukset pysyvät mahdollisimman pieninä ja työmäärä kohtuullisena. Myös eläinjalostukseen on panostettu, jotta maitotuotos ja eläinten terveys saadaan optimoitua. Lypsyrobotteja tilalle ei ole hankittu, vaan maito kerätään lypsyasemilla osaavan työvoiman avustuksella. Tilalla on ollut onnea ahkerien ja osaavien työntekijöiden saamisessa. Ennen tilalta lähtöä pääsimme myös nauttimaan Valion uutuustuotteista.
Avauspäivän illallinen nautittiin Lappeenrannan Wanhassa Makasiinissa Tokmannin isännöimänä. Meidät vastaanottanut myyntijohtaja Maija Heimala kertoi olevansa itsekin viljatilallinen Virolahdelta. Illallisesityksessään Heimala kertoi Tokmannin Spar-yhteistyöstä. Myymälöiden ruokatarjonnassa on tarkoitus painottaa kotimaisia ja paikallisia tuotteita sekä hyödyntää kansainvälisen Spar-ketjun hankintaa.
Tokmanni tähtää ruoan edulliseen hintatasoon, mutta näkee ruokatarjonnan lisäävän asiakaskäyntejä ja kasvattavan siten muiden tuotteiden myyntiä myymälöissään. Ensimmäinen myymälä avattiin kesäkuussa Ylöjärvelle, ja yhtiö kartoittaa nyt sopivia paikkoja uusille Spar-myymälöille. Spar-tuotteita on jo nyt myynnissä Tokmannien ruokaosastoilla.
Illallisen jälkeen matka jatkui iltakävelynä majapaikkaamme Sokos Hotel Lappeeseen.
Kannon juurelta sellutehtaan katolle
Torstain teemana oli metsä ja puutuotteet. Ensimmäiseksi vierailimme maanviljelijä, metsänomistaja ja MHY Etelä-Karjalan puheenjohtaja Pekka Kärkkään metsässä uudistamiskohteella. Mukana oli myös metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juho Luumi. Saimme kuulla asiaa metsän uudistamisesta, kasvattamisesta ja puun korjuusta. Kärkäs kertoi omien metsiensä hoidosta ja niiden moninaisesta merkityksestä niin taloudelle kuin hyvinvoinnille.
Metsävierailun jälkeen suuntasimme Stora Enson Kaukopään sellu- ja kartonkitehdasalueelle Imatran Kaukopäähän, joka on keskittynyt erityisesti elintarvike- ja nestepakkauksissa käytettävän kartongin valmistukseen. Lounaan jälkeen saimme kuulla tehtaan ympäristöpäällikkö Teemu Klemetin katsauksen tehtaan historiasta, tuotannosta ja vastuullisuudesta. Tehdas on vuosien varrella kunnostautunut energiatehokkuuden parantamisessa sekä ilman- ja vesiensuojelutoimissa. Saimme myös tutustua kartongin valmistukseen tuotantotiloissa. Vierailu päättyi komeisiin 360 asteen näkymiin Kaukopään sellutehtaan katolta.
Päivän päätteeksi vierailimme Tiaisen sahalla Savitaipaleella. Sahalla valmistetaan puutavaraa pääasiassa vientimarkkinoille. Kilpailuetuna on tuotannon joustavuus ja korkea laatu. Puutavara sahataan asiakkaan toivomaan kokoon. Saimme tutustua sahatavaran lajitteluun särmiä mittaavan optisen lukijan avulla. Saha on myös investoinut puunkuivauslaitteistoon, mikä nopeuttaa sahatavaran kiertoa tehtaalla.
Yöksi suuntasimme maatilamatkailukohteeseen, Iitin Kausalassa sijaitsevaan Lomakiveen. Matkailutilalla on ollut majoituspalveluja viihtyisissä lomataloissa jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Isäntäpariskunta viljelee tilan peltoja 13. sukupolvessa. Matkailutoiminta on vuosien varrella muuttanut muotoaan laajentumisen ja myöhemmin itärajan sulkeutumisen myötä.
Viljatilalta juomatehtaalle
Päätöspäivänä perjantaiaamuna suuntasimme Elina ja Jonas Valkeisen pitämälle Tomppilan kasvinviljelytilalle Raussilaan, jossa emäntä Elina esitteli tilan toimintaa. Tila on perustanut viljelynsä jo pitkään uudistavan viljelyn oppeihin, asiaa kuitenkaan sen kummemmin korostamatta. Tämä on tarkoittanut muun muassa sitä, että peltoja ei kynnetä, vaan maaperää käsitellään kultivaattorilla.
Tilan ohraa on toimitettu Koffin jouluoluen maltaisiin ja vehnää Helsingin Myllyn jauhoihin, joista on myös maksettu laatulisää. Osalla tilan pelloista on käytössä säätösalaojitus ja osalla kastelulaitteisto. Tila on hiljattain investoinut myös uusiin siiloihin. ProAgrian neuvojanakin toimiva Elina laskee tarkkaan kustannuksia ja kannattavuutta. Hän keskustelee mielellään maataloudesta sekä alan sisällä että sen ulkopuolella.
Matkan päätteeksi suuntasimme Finnish Food Factoryyn, jossa meidät vastaanottivat toimitusjohtaja Janne Hirvonen ja operatiivinen johtaja Kari Rantanen. Yrityksen taustalla vaikuttavat Kaslinkin perustaneet Tuomas ja Rauno Kukkonen. Kaslink myi Aito-kaurajuomabrändinsä ja tehtaansa Fazerille muutama vuosi sitten, mutta uuden yrityksen strategia on toinen. Vuodesta 2018 toimineella Kouvolan tehtaalla valmistetaan niin maitojuomia proteiinijanoisille kuin kaurajuomiakin. Tähtäimessä on vientivetoinen kasvu ja strategiset kumppanuudet, joihin kuuluu yhteinen tuoteinnovointi asiakkaiden kanssa. Mukaan yritykseen on lähtenyt myös uusia pääomasijoittajia.
Teimme matkaa mukavalla pikkubussilla, ja matkan aikana saimme kuulla monenlaista lisätietoa, sillä bussiamme ohjannut Ilpo Kolhonen on itsekin viljelijä, metsänomistaja ja kuntapäättäjä. Ilpolla juttu luisti mukavasti.
Etukäteisjärjestelyissä oli omat haasteensa, mutta niistäkin selvittiin. Matkasta selvittiin kommelluksitta, joskin avauspäivän aikataulu illalliselle siirtymisessä oli tiukka. Saimme lisäbonuksena kokea hienon maisemareitin Lappeenrannasta Savitaipaleelle ja pääsimme näkemään uuden raja-aidan. Matkan myötä keräsimme myös hyvää kokemusta ensi vuodelle kaavaillun ENAJ-matkan järjestelyjä varten.
Lämmin kiitos matkatiimiläisille: Ala-Siuruan Maijalle ja Pajukallion Terolle sekä puheenjohtaja Anna Kujalalle, matkan osallistujille sekä meitä isännöineille.
Klaus Hartikainen
